Poliittinen tilanne näyttää maailmalla kaoottisen huolestuttavalta ja kotimaassa hallitus on laittanut leikkuriin kaiken kulttuurista, sosiaaliturvaan ja kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen. (ei kuitenkaan turkistarhoja!)
Tänä keväänä meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet vaikuttaa omaan arkeemme ja oman kaupunkimme tulevaisuuteen. Erityisesti Helsingillä vauraana, suurena (pää)kaupunkina on huomattavasti keskimääräistä paremmat resurssit toimia paikallisena vastavoimana hallituksen politiikalle, jos tarvetta on.
Mitkä ovat tulevan valtuustokauden tärkeimmät tavoitteet?
Liikenteen päästöt on saatava laskuun
Liikenne on suurin päästölähde Helsingissä Helenin lopetettua hiilenpolton. Paras tapa saavuttaa hiilineutraali Helsinki vuoteen 2030 mennessä olisivat ruuhkamaksut, mutta valitettavasti valtio ei ole mahdollistanut lainsäädännöllä edes ruuhkamaksujen kokeilua. Toisena mahdollisuutena liikenteen päästöjen vähentämiseksi kaupunki ideoi päästövyöhykkeitä, mutta mahdollisuus niiden edistämiseen valitettavasti torpattiin kokoomuksen, perussuomalaisten ja sosialidemokraattien voimin. Päästöjen vähentämiseksi tarvittaneen siis kokoelma pienemmän mittakaavan toimenpiteitä, jotka on toteutettava nopeasti.
HSL:n lipun hintaa on laskettava
Julkisen liikenteen lippujen hintoja on koronan jälkeen nostettu yli kaupunkilaisten kipurajan. Se tuntuu erityisen häiritsevältä siksi, että pienituloisimmat kaupunkilaiset käyttävät julkista liikennettä eniten – eli he ikään kuin joutuvat raideliikenteen investointien maksumiehiksi, josta puolestaan varakas kaupunki kuittaa tulot kohonneen maan arvon ja tontinluovutuksen muodossa. Tänä keväänä on myös uutisoitu siitä, miten 80 % tarkastusmaksuista menee suorana ulosottoon – kaupungissamme valtavasti ihmisiä, joilla ei nykyisillä hinnoilla ole varaa julkisen liikenteen lippuun. Lipun hintaa on saatava alaspäin. Jos se ei ole mahdollista HSL-tasoisesti, on Helsingin kaupungin tutkittava mahdollisuuksia subventoida helsinkiläisten lippuja.
Kaikilla on oltava varaa asua Helsingissä
Nykyhallitus on saanut aikaan asuntopoliittisen kriisin leikkaamalla asumistukea ja kohtuuhintaisen rakentamisen tukia samalla kun se on lakkauttanut asumisoikeusasuntojen rakentamisen tuen. Tämä yhdistettynä kohonneeseen korkotasoon on ollut todellista myrkkyä asumissektorille, joka muutenkin kärsii pitkästä matalasuhdanteesta. Normaalisti juuri tämä hetki olisi ollut otollista aikaa vastasykliselle politiikalle ja kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle, kun työvoimaa on hyvin saatavilla, mutta hallitus päätti sivuuttaa tämän mahdollisuuden ja on sen sijaan toimillaan syventänyt asuntorakentamisen kriisiä.
Helsingin tulee ensi kuntavaalikaudella vauhdittaa Vuokralla omaksi -mallin käyttöönottoa, sillä tällaiselle välimallin asuntotuotannolle on valtava tarve Hitas- ja asumisoikeusasumistuotannon päättyessä. Kaupungin täytyy seurata tarkasti kohtuuhintaisen asumisen tilannetta, jotta asunnottomuusongelma ei pääse pahenemaan.
Hillitään purkamista – rakentamisen kiertotaloudesta on tehtävä totta
Rakentamisen päästöjen on pudottava 50 %vuoteen 2030 mennessä, jotta rakennussektori olisi linjassa 1,5-asteen tavoitteen kanssa. Tarvittava muutos on perustavanlaatuinen. Markkinoilla on uusia vähäpäästöisiä materiaaleja, joiden hyödyntäminen on hyvä alku, mutta tavoitteeseen pääseminen vaatii laajempaa toimintatapojen uudelleen arviointia. Nykytilanteessa annamme purkaa täysin käyttökelpoisia rakennuksia omistajan halutessa rakentaa uutta tilalle. Ilmaston näkökulmasta tämä ei ole kestävä toimintatapa.
Helsingin on pyrittävä minimoimaan terveiden rakennusten purkaminen. Vähimmäisvaatimuksena on oltava, että purettavat rakennusosat voidaan hyödyntää uudelleen ja näin kehitettävä rakentamisen kiertotalouden kehittymistä. Kaupungin omissa hankkeissa on priorisoitava korjaamista purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan.
Kulttuuri on Helsingin voimavara ja vetovoimatekijä
Tämän maan hallitus ei ehkä ymmärrä kulttuurialan merkitystä, mutta onneksi Helsingin kaupunki ymmärtää. Kulttuurilla on valtavan suuri itseisarvo meille suomalaisina, mutta se on myös liiketoimintaa, tapahtumia ja vetovoimaa. Helsinki on lisännyt kulttuuritoimijoiden tukemista, kun maan hallitus on sitä vähentänyt ja tällä linjalla meidän on jatkettava myös tulevalla valtuustokaudella.
+ Suurhankkeet: Elielinaukio, Eteläranta, Hietalahti…
Ympäri kantakaupunkia on vireillä suuria hankkeita, jotka käsittävät pääasiassa toimitilaa. Tarvitaan kaupungin taholta uskallusta vaatia laatua ja toisaalta nähdä näiden paikkojen ominaispiirteet ja ainutlaatuisuus. Keskeisiä torejamme ja aukioitamme ei tule luovuttaa halvalla yksityisiin kiinteistöhankkeisiin.
Lopuksi
Kuulen mielelläni, millaisia ajatuksia tavoitteista heräsi! Tunnistan, että tavoitteet painottuvat vahvasti kaupunkiympäristöön, sillä olen toiminut luottamustehtävissä kaupunkiympäristön parissa viimeiset 10 vuotta. Yritän avata myös muita Vasemmiston keskeisiä tavoitteita tulevalle kaudelle vielä ennen vaalipäivää.
