Avainsana: #nytonpakko

  • Nyt on pakko.

    Nyt on pakko.

    Osallistuin viikonloppuna tuhansien muiden kanssa luontomarssille luontokadon pysäyttämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Molemmat aivan keskeisiä syitä, miksi olen mukana politiikassa. Molemmat teemoja, jotka ovat pitkälti loistaneet poissaolollaan vaalipaneeleissa ja julkisessa keskustelussa. Elinkelpoinen maapallo on edellytys kaikelle inhimilliselle toiminnalle – aina runoudesta terveydenhuoltoon ja vaikka valtionvelasta väittelyynkin. Tämä leiviskä meidän on hoidettava ja se alkaa Suomen luonnosta ja sen monimuotoisuudesta huolehtimalla sekä kotimaisia päästöjä vähentämällä.

    Luonnon monimuotoisuuden ja päästöjen vähentäminen vaatii paitsi luonnonsuojelua, myös uutta ajattelua elinkeinotoimintaan ja siis myös niitä säätelevien lakien ja tukien muuttamista.

    Vasemmiston tavoitteena on muun muassa:

    • Suojella 30 % maa- ja vesielinympäristöistämme 
    • Suojella kaikki vanhat arvometsämme 
    • Nostaa metsien suojeluastetta erityisesti Etelä-Suomessa 
    • Uudistaa vesilaki
    • Tiukentaa kaivoslakia, malminetsintä kaikilta luonnonsuojelualueilta on kiellettävä
    • Uudistaa maatalouden tuet ja tuettava erityisesti kasviperäiseen ruoantuotantoon siirtymistä
    • Moninkertaistaa kotimainen, ilmastokestävä energiantuotanto

    Vaalien alla on puhuttu myös siitä, miten kaupunkiseudut – myös pääkaupunkiseutu – tarvitsevat edunvalvojansa. Kaupunkiseutujen erityistarpeista onkin perusteltua huolehtia, sillä yli puolet suomalaisista asuu seitsemän suurimman kaupunkiseudun aluella. Valtion onkin kaupunkien kohdalla huolehtia joukkoliikenteen edellytyksistä, koulutuspaikoista ja riittävän joustavista raameista ARA-tuetulle asuntotuotannolle. 

    Näen kuitenkin, että kansanedustajan tehtävässä tärkeintä on katsoa koko maan laajuista kokonaiskuvaa Hangosta Utsjoelle. Luonnon monimuotoisuuden ja päästöjen vähentämisen kannalta on elintärkeää, ettemme typistä kansanedustajan tehtävää nurkkakuntaiseksi edunvalvonnaksi – muutenhan Raahen terästehtaan päästöistä (9 % Suomen päästöistä) murehtisivat vain Oulun vaalipiirin kansanedustajat ja kaivoslain tiukentaminen jäisi Itä- ja Pohjois-Suomen edustajien huoleksi. Luonnon ja ilmaston asiaa on ajettava kokonaisvaltaisesti, koska Suomi, sen pikemmin kuin Raahekaan, ei ole saari, vaan meidän on pyrittävä mieluummin vaikuttamaan valtakunnallisiin ja globaaleihin ketjuihin.

    Vaalikentillä sain jo palautetta, että osa äänestäjistä on jo väsyneitä ilmastonmuutoksesta puhumiseen. Minuakin väsyttää, kun muutoksen tekeminen tuntuu välillä toivottoman tahmealta. Paras lääke väsymykseen on toiminta ja vihreän siirtymän toteutusvaiheeseen siirtyminen. Tehdään näistä luonnon ja ilmaston vaalit.

  • Tavoitteena kestävä Helsinki

    Tavoitteena kestävä Helsinki

    Mitä kestävän kaupungin rakentaminen tarkoittaa? Onko vaalilause pelkkää ympäripyöreää politiikkahöttöä? Tässä tekstissä avaan, mitä kestävyys minulle kuntapolitiikassa ja Helsingissä oikein tarkoittaa. 

    Ajoissa vaikuttaminen ja ennakoiva työ on tehokkainta politiikkaa niin ilmaston kuin kuntapalveluiden osalta. Lähdin ehdolle, sillä hyvän ja ekologisesti kestävän elämän puitteet rakennetaan nyt – tulevan vaalikauden ratkaisuilla on valtava merkitys. Ekologisella jälleenrakennuksella ja suurella suunnanmuutoksella on todella kova kiire, jos aiomme pysäyttää ilmastonmuutoksen +1.5 asteeseen. 

    Omasta näkökulmastani yksi keskeisimpiä ratkottavia ongelmia on kaupunkisuunnittelu ja erityisesti rakentaminen, joka tuottaa kaikista päästöistä noin 40 %. Helsingillä on erinomaisia ohjelmapapereita ja hankkeita, kuten Hiilineutraali Helsinki sekä Kierto- ja jakamistalouden tiekartta, mutta näiden ohjelmien ripeä vieminen käytäntöön tarvitsee poliittista tukea – ja toisinaan painettakin. 

    Näiden ohjelmien ohella Helsingin on tuotava hiilijalanjäljen laskeminen kiinteäksi osaksi kaupunkisuunnittelua. Voi olla perusteltua purkaa väljästi rakennettu 1970-luvun matala asuinkortteli tehokkaamman rakentamisen tieltä, mutta rungoltaan terveen betonirakennuksen korvaaminen uudella vastaavalla on vain rakennusmateriaalien ja luonnonvarojen hukkaamista – ja siihen meillä ei enää ole varaa. Näiden valintojen tueksi tarvitsemme kuitenkin systemaattisesti tuotetut taustalaskelmat rakennusten korjaamisen – tai uuden rakentamisen – hiilijalanjäljestä.

    Kestävyys on kuitenkin paljon muutakin kuin ekologiaa. Vaalikampanjani kuluessa tulen kirjoittamaan kestävästä kaupungista niin luonnon ja virkistysalueiden, asuntotuotannon, liikenteen, palvelujen, rakennusperinnön ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien näkökulmista. 

    Tervetuloa mukaan!